Ompelu

Mihin katosivat tyttäreni kaapista halpatuotantovaatteet?

Kymmenen vuotta sitten, silloin kun minä opiskelin pukuompelijan tutkintoa, kuvittelin että valmistumiseni jälkeen meneväni töihin kivaan pikku ompelimoon ja ompelisin opintojen jälkeen kaikki vaatteeni itse. Toisin siinä kuitenkin kävi, ompelijana olen toki päässyt töitä satunnaisesti tekemään, mutta vaikka olen jopa omistanut oman ompelimon muutama vuosi sitten, ei ompelijana vielä ainakaan ole kotimaisilla työpaikkamarkkinoilla ura auennut.

Ja mitä tulee itselle ompeluun se on jäänyt vuosien varrella todella vähäiseksi. Liekkö syynä laiskuus, piheys vai rakkauteni shoppailuun. Olen toki vuosien varrella ommellut itselleni yhtä sun toista, mutta kyllä ne itsetehdyt vaatteet ovat aina olleet vähemmistössä omassa vaatekaapissani.

Muistan hämärästi keskustelleeni erään ompeluopettajan kanssa aiheesta ja hänen kantansa oli, ettei kannata kuluttaa aikaa esimerkiksi t-paidan teon opetteluun, sillä halpatuotantomaissa jopa lapsi ompelee sellaisen muutamassa minuutissa lähes ilmaiseksi.

Äidiksi tulon jälkeen kiinnostus vaatetusompelua kohtaan kuitenkin kasvoi. Muistan vielä yli neljä vuotta myöhemminkin miten äitiyslomalla, kun aikaa oli lähinnä tyttäreni nukkuessa, päätin rohkeasti kokeilla minulle silloin ihan uutta juttua eli vauvanvaatteiden ompelua. Lähinnä siksi, että kaipasin jotain kivaa harrastusta vauva-arkea keventämään. Taisin ostaa ensimmäisen Ottobreni (kaavalehden) tammikuussa 2013, kuusi kuukautta tyttäreni syntymän jälkeen. Siitä meni kuitenkin vielä kuukausia aikaa, että rohkaistun edes yrtittämään lastenvaatteiden ompelua.

Lastenvaatteiden ompelu olikin silloin kuin uudelle planeetalle tutustumista, sillä vaikka olin jo valmistunut pukuompelijaksi, en tiennyt joustavien vaatteiden ompelusta juuri muuta kuin teorian. Ja nimenomaan vain teorian, sillä vaikka kouluaikana kaavoitin ja ompelin useita vaatteita, en valmistanut YHTÄÄN MITÄÄN trikoosta. Muistan myös hämärästi keskustelleeni erään ompelunopettajan kanssa aiheesta ja hänen kantansa oli, ettei kannata kuluttaa aikaa esimerkiksi t-paidan ompelun opetteluun, sillä Aasiassa jopa lapsi ompelee sellaisen muutamassa minuutissa lähes ilmaiseksi. No, mielipiteensä kullakin.

paidat.png
Tyttäreni paidat vuosilta 2013, 2014 ja 2017.

Näillä lähtökohdilla voit uskoa, että viisi vuotta valmistumisen jälkeen perus trikoopaidan ompelu ohjeiden kanssakin oli vaikeaa, eikä ensimmäiset paidat mitään taideteoksia olleet.

Aloin kuitenkin pikku hiljaa ommella yhä enemmän ja enemmän vaatteita silloin alle kaksi vuotiaalle tyttärelleni, mutta sitten tuli raskas ero tyttäreni isästä. Eron jälkeen meni ainakin vuosi aikaa, että aloin taas ommella tyttärelleni, mutta sitten keväällä 2016 sairastuin määrittelemättömään neurologiseen häiriöön. Toinen käsi oli yhtä äkkiä kuin hapolla poltettu ja olin vankina neurologisten kipujen kanssa yhdeksän kuukautta. Yllättäen en ommellut viime vuonna valmiiksi asti kuin pari mekkoa, yhden pipon ja muutamat legginssit. Ja mikä turhauttavinta, se ei ollut halusta kiinni!

Itse asiassa on hassua miten oli niin paljon helpompaa sairaana ollessani stressata ompelemattomia vaatteita, kuin esimerkiksi lokakuussa jahdattua ms-tautia tai aivokasvainta (kumpiakaan ei onneksi löytynyt). Lopulta kun oireet vähenivät joulukuussa ja pääsin henkisestikkin toipumaan kuukausien sairastamisesta, aloin haaveilla taas lastenvaatteiden ompelusta.

mekot.png
Samistelu mekot itselleni ja tyttärelleni valmistuivat viime keväänä vain hetki ennen sairastumistani ja olivat jäädä viimeisiksi ompeluksikseni.

Sain lopullisen kipinän massatuotantovaatteista luopumiseen tammikuun lopulla ja projekti alkoi vauhdilla edetä tämän vuoden alussa. Lähinnä siksi, että johtuen pukuompelijan koulutuksestani teen mielelläni sarjatyötä kun ompelen perus vaatteita kuten t-paidat ja housut. Ompelinkin ensimmäisten joukossa tyttärelleni kasan pitkähihaisia paitoja. Sen jälkeen valmistui nopeasti muutamat housut ja yhtä äkkiä huomasin ommelleeni helmikuun loppuun mennessä yli neljäkymmentä yksittäistä vaatekappaletta tyttärelleni. Plus hieman ohi mennen pari hupparia itsellenikin.

Samalla vahvistui päätöseni, että koska itse ommellut vaatteet tulevat tyttäreni vaatekoossa halvemmiksi kuin vastaavat eettisesti valmistetut valmisvaatteet alan ommella tyttärelleni kaikkisisävaatteet itse. Lisäksi minä rakastan ompelua ❤

Tässä kohtaa vastaan nousi kuitenkin pieni mutta: sukkien ja sukkahousujen tekoon tarvitaan neulekone, enkä omista sellaista. Eli sukat ja sukkahousut ovat ainoita valmisvaatepoikkeuksia tällä hetkellä tyttäreni kaapissa. Tosin niidenkin suhteen aion jatkossa olla tarkkana ja yrittää olla sortumatta halpoihin massatuotantoversioihin. En nimittäin halua pohtia edes niiden suhteen sitä, minkä maan halpatuotantotehtaan ompelija ne on valmistanut, missä olosuhteissa ja montako senttiä hän on niistä saanut.

Aiheeseen liittyvä kuva
Kuva: Fashion revolution. Pari vuotta sitten lanseerattu Fashion revolution pyrkii herättämään kuluttajia pohtimaan kuka tekee heidän ostamansa vaatteet ja millä hinnalla.  Lisää aiheesta täällä: http://fashionrevolution.org/ 

Kaikkien kankaidenikaan alkuperää en toki tiedä (eikä varmasti tiedä niitä myyvät kaupatkaan) ja varmasti osa niistäkin tulee halpatuotantotehtaista, mutta nykyisin kankaita ostaessa olen yhä tarkempi kankaiden alkuperän suhteen. Tuen mielelläni kotimaisia pieniä kangaskauppoja ja niiden nettisivuilla yleensä on merkintä siitä missä kangas on valmistettu. Eihän sekään kaikkea takaa, mutta jos ei tunne voivansa luottaa siihen, etteivät suomalaiset pienyrittäjät riistä alihankkijoitaan, on alettava kasvattaa itse puuvillansa, kehrätä se langaksi, kutoa siitä omat kankaansa ja tehdä ko. kankaasta vaatteet. Saattaisi tyttäreni joutua kulkemaan alasti odottaessaan, että äidin puuvillat kasvaa…

kissamekko.png
Yksi tyttäreni lempi mekoista johon hän itse valitsi kankaan Eurokankaalta ja mallin Ottobresta. 

Vaatteistaan tarkalle tyttärelleni tämä uusi järjestely vaatteiden suhteen oli aluksi järkytys. Hän ilmoittikin koko neljä vuotiaan tempperamentin voimalla, että hän ei käytä äidin ompelemia tyhmiä vaatteita vaan haluaa isin kanssa shoppailemaan. Ja nimenomaan ISIN. Tyttäreni ”isillä” kun on tapana ostellaa tyttärellemme mitä tyttönen sattuu kulloinkin haluamaan. Ja pieni tyttöhän haluaisi kaiken…

Pikku hiljaa olen kuitenkin saanut myös tyttäreni ajatusmaailman muuttumaan ja hän onkin sopeutunut siihen, että valmisvaatteiden sijaan me shoppaillaan nykyisin kankaita. Neiti onkin nykyisin oikea minikangashamsteri! Lisäksi meillä on iso kasa rakkaudella selattuja Ottobre-lehtiä, joita neiti itse mielellään selailee ja etsii vaatemalleja joita hän haluaa. Neiti onkin mestaripukeutuja ja hänen uusin unelma ammattinsa on muotisuunnittelija. ”Äiti, ompele mulle tollanen tästä kankaasta” on yksi hänen vakio lauseistaan.

paita

Ja onpa nyt keväällä äidinkin vaatekaappiin alkanut ilmestyä uusia uniikkeja vaatekappaleita. Kohta saattaakin olla, ettei massatuotantovaatteita enää eksy meidän vaatekaappiin. Tai jos eksyykin ne ovat sitten jotenkin spesiaalimpia kuin parin euron t-paita alelaarista ❤

Ps. Jos joku miettii edelleen mihin otsikossa mainitut halpatuotantovaatteet katosivat, vastaus on, että ehjät ja hyväkuntoiset vaatteet meni kirpparille ja ne, jotka eivät siellä menneet, lähtivät hyväntekeväisyyteen. Toisin sanoen suurin osa lähti hyväntekeväisyyteen, sillä halppis lastenvaatteita on todella vaikea saada myytyä kirpparilla, vaikka vaate olisi kunnoltaan kuin uusi!

7 thoughts on “Mihin katosivat tyttäreni kaapista halpatuotantovaatteet?

  1. Todella kauniita vaatteita olet ommellut! Onneksi kuntosi on parantunut, ja olet voinut jatkaa ompelua! Tärkeitä juttuja nämä eettisyysasiat vaatteiden tuotannossa. Jos osaisin ommella, tekisin mielelläni myös itse vaatteita pojalleni ja itselleni 🙂

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos Minnea 🙂 Ompeluhan on siitä kiva juttu että sitä voi alkaa harjoitella ihan minkä ikäisenä vain 😉 Esim kirjastoilla ja kansalaisopistoilla on ihan kurssejakin missä voi opetella ohjaajan opastuksella 🙂

      Tykkää

  2. Arvostan! Mulle tuli ompelussa stoppi kun tajusin, että materiaalit on niin heikkolaatuisia, että vaatteet olivat kankaiden laadun takia ”kertakäyttöjuttuja”. Onneksi nykyään on paljon muutakin kuin Eurokangas, mutta silti ei voi aina tietää meneekö työ hukkaan kun kangas osoittautuukin laaduttomaksi.

    Liked by 1 henkilö

    1. Jännä juttu, sul on käyny tosi outo tuuri! Itse ostan kotimaisista nettikaupoista lähes kaiken ja eurokankaalta satunnaisesti ”kylillä” käydessä eikä ykskään vaate o hajonnu 3kk sisällä. Yks kangas toki oli viallinen, mutta sen reklasin 1-2kk ostosta ja sain tilalle korvaavan kankaan. Reklamoitko sä noita kankaita mitä sulla hajoa?

      Tykkää

  3. Kauniita vaatteita olet kyllä ommellut. Tuo eläinkuosinen oli super hieno 🙂 Minä olen joskus työkseni entisöinyt ja päällystänyt sohvia sekä kodintekstiilejä ommellut tilauksesta. Työlästä puuhaa mutta palkitsee tekijänsä aina. Eettisyys on aivan mahtava juttu aina. On aina mukava lukea kun muutkin ajattelevat tätä pientä maapalloamme omilla pienillä valinnoillaan 🙂

    Liked by 1 henkilö

  4. Hienoa! Jatka samaan malliin! Ihana tuo sinun pusero. Minullakin on vähän vastaava buumi päällä. Tosin itselleni en ole rusettipantaa kummempaa ommellut vaan tytöile sitäkin enemmän.

    Liked by 1 henkilö

  5. Kauniita vaatteita olet saanut tehtyä! Ite tykkäsin rättikässän tunneista aikoinaan hirveästi kun sai tehdä ihan omia juttuja, mutta nykyään ei tunnit riitä, enkä kyllä omista konettakaan. Välillä sitä miettii että etenkin mekot ois kiva tehdä itse mutta ei ole vielä tullut tehtyä.

    hanna
    http://www.hannamariav.com

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s